Kerpun historia

Täyteen nahkiaismertaan mahtui 10 "kerpua" nahkiaisia: kerpu muodostui 31 nahkiaisesta, "30 nahkiaista ja yksi siteeksi". Laskettaessa aamulla saalista tarvittiin kaksi laatikkoa, toiseen laskettiin 30 nahkiaista, toiseen heitettiin näiden 30:n merkiksi yksi, josta lopuksi voitiin laskea kerpujen lukumäärä. Nahkiaismerrat laskettiin illalla auringon laskiessa ja koettiin aamulla auringon nousun aikaan. Merrassa oli ruohoilla tukittu "suu", josta kalat otettiin laatikkoon ja pantiin sumppuun tai paistettiin. (Tauno Aikala, maanviljelijä, Nakkila, 1962.)

Nahkiaismerran valmistus

Nahkiaismerta valmistettiin veistetyistä katajanvarvuista sitomalla ne halkaistuilla kuusenjuurilla. Ensiksi tarvittiin 20 varpua, jotka yhdistettiin "tupuralenkillä". Varpujen päiden keskelle "tupuralenkin" sisään lyötiin vasaralla tiukkaan puukiila. Kuusen juuret kerättiin kuivilta kangasmailta. Juurista sidottiin "sykeröitä" ja yhteen mertaan tarvittiin kaksi "sykeröä". "Tupuralenkki" sahattiin alun perin lehmän sarvesta, mutta myöhemmin sitä alettiin valmistaa kuparista. Jokaisella osakkaalla oli "tupuralenkissä" oma puumerkkinsä. Varpuja tarvittiin yhteen mertaan n. 300 kpl, 170 "emään" ja 130 "nieluun". Sitomiseen tarvittavat juuret täytyi varastaa metsästä, koska metsänomistajat pelkäsivät, että metsä lakkaa kasvamasta, kun juuria kerättiin. (Kalle Ojala, mertamestari, Nakkila 1962.)

Nahkiainen vaakunassa

Nahkiaisen pyynnillä on aina ollut vahvat perinteet Nakkilassa. Se on kuvattu myös kunnan vaakunassa. Vaakunassa on sinisessä kentässä kultainen palkki, jossa on musta nahkiainen ja palkin molemmin puolin kolme paaluttaista kultatähkää. Vaakuna selittyy alueen elinkenoelämän erityispiirteillä: maanviljelyn valta-asemalla ja nahkiaisen pyynnillä. Nakkilan vaakunan on suunnitellut taiteilija G. von Numers ja se vahvistettiin 18.2.1953.

Lähteet: Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin, Nakkila-seura 30 vuotta,1982 Nuori Satakunta - lehti nro 5, Nakkilan numero 1944, Suur - Ulvilan historia II, 1968.